Mikä ihmeen misteli?
“Misteli on paitsi perinteikäs joulukoriste, myös mielenkiintoinen kasvi, jonka historiaan liittyy monenlaisia myyttejä.”
– MAARETTA TUKIAINEN, KASVUN TARINA
Kuvittele katsovasi elokuvaa. Elokuvan päähenkilö astuu huoneeseen. On joulu, ja hän on rakastunut. Katosta roikkuu vihreä pallo.
Henkilö kävelee pallon alle. Huomaat, että pallo muodostuukin oksista. Niissä on vaaleanvihreät varret, pitkulaiset lehdykät ja valkoisia marjoja.
Nyt myös rakastettu lähestyy palloa. Aivan kohta hän on sen alla, samassa kohdassa, missä päähenkilökin seisoo.
Henkilöt katsovat toisiaan ja alkavat sitten taivuttaa hitaasti päätään. Taustamusiikki voimistuu, tunnelma tihenee. Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kyllä, suudelma, mutta miksi? Palataan tähän hetken kuluttua, mutta ensin puhutaan pallosta.
“Kuta pienempi on, sitä isompi joulu tulee.”
– TOVE JANSSON
Misteli on puoliloinen
Edellä kuvattu pallo ei oikeasti ole pallo, vaan syherö misteliä. Misteli taas on tarkemmalta nimeltään euroopanmisteli (lat. Viscum album), ikivihreä puoliloinen, joka elelee pehmeäkuorisen isäntäpuunsa kustannuksella ja imee siitä itselleen ravintoa.
Mistelin marjat ovat etenkin kulorastaiden herkkua. Kun mistelin siemen jää rastaan jätösten mukana puun oksalle, se alkaa itää.
Vähitellen se tunkeutuu isäntäkasvin kuoren läpi ja alkaa hyödyntää siitä nestettä ja ravinteita. Mutta missä vaiheessa misteli on alettu liittää jouluun?
Misteli ja joulu
Antiikin Rooman oppineisiin lukeutunut Plinius Vanhempi mainitsi mistelin jo vuonna 77 ilmestyneessä kirjassaan Historia naturalis. Tuohon aikaan mistelin avulla karkotettiin sairauksia ja myrkytyksiä ja sen uskottiin tuovan onnea. Misteliä käytettiin siis lääkkeenä, vaikka annostelun epäonnistuminen saattoi tietää jopa kuolemaa.
Druideille misteli oli kuolemattomuuden symboli. He näkivät siinä pyhän puunsa tammen ”sielun”.
Joulukasviksi misteli alkoi kehittyä, kun keltit ryhtyivät käyttämään tammen oksalla kasvavaa misteliä jul-juhlan ja uudenvuoden menoihin. Juhlan aikaan oksia ripustettiin kattoon ja misteleitä annettiin uudenvuoden lahjaksi.
Mistelimyyttejä
Keltit uskoivat, että misteli alkoi kasvaa, kun salama iski pyhän tammen oksaan. Osa kasvin myyttisyydestä liittyi juuri siihen, ettei se kasvanut maassa, kuten tavalliset kasvit, vaan toisen kasvin oksilla, ikään kuin ”ilmassa”. Selvä merkki jumalallisista voimista!
Skandinaavisessa mytologiassa misteli yhdistyy Balder-jumalan tarinaan. Sen mukaan mistelin marjat olivat Balderin äidin kyyneliä, ja niiden myötä mistelistä tuli rakkauden ja rauhan symboli.
On myös ajateltu, että koska misteliä ei voi määritellä selkeästi puuksi eikä pensaaksi, se symboloi vapautusta kaikista rajoituksista. Niinpä ihmisenkin katsottiin mistelinoksan alla olevan vapaa normaaleista käyttäytymissäännöistä – vaikka sitten suutelemaan, ketä halusi.
Rauhaa ja rakkautta
Mistelin mahdista kertoo myös eräs kelttitarina. Sen mukaan mistelin vaivaaman puun alla kohdattuaan veriviholliset eivät ryhtyneetkään taisteluun, vaan laskivat aseensa ja menivät nukkumaan. Vasta aamulla he päättivät, miten aikoivat tilanteen ratkaista.
Yli kaksi tuhatta vuotta on kulunut mistelin ensimmäisistä kirjallisista maininnoista. Vielä tänäkin päivänä mistelin alla suutelemiseen liittyy uskomuksia tulevasta onnesta. Ja senpä takia kaiketi niin monessa romanttisessa tarinassa yhä edelleen mistelin alla suudellaan.
Toivon, että eri puolilla maailmaa pysähdytään tänä jouluna mistelin alle vanhan kelttitarinan hengessä. Lasketaan yhdessä aseet ja valitaan sodan sijaan rauha.
Mitä tulee itse kasviin, niin vanhastaan muun muassa Britteinsaarilla ja Normandiassa viihtyvä misteli on nykyään levinnyt yhä pohjoisemmaksi. 2000-luvulla se on rantautunut myös Suomen luontoon. Miten käytännössä, siitä lisää kirjassani.
Tarinoita mistelistä
Mistelin kulttuurihistoriaan liittyy muitakin tarinoita. Löydät ne ja muut puutarhan historiaan liittyvät tarinat kirjastani Kasvun tarina. Puutarhan elämää kannatteleva voima.
Voit tilata kirjan ennakkoon VIP-hintaan täältä:
